Useamman kuin yhden kielen puhuminen vaikuttaa ihmiseen monella tavalla, joista ymmärrämme vain murto-osan. Kielitieteilijä Antonella Sorace pyrkii löytämään vastauksia jäljellä oleviin kysymyksiin.
Olet erikoistunut kaksikielisyyteen, mitä se tarkoittaa ja miksi se on mielenkiintoinen aihe tutkia?
Minä ja tutkimustyhmäni ymmärrämme kaksikielisyyden useamman kuin yhden kielen puhumisena. Termi siis kattaa myös monikielisyyden. Vastoin yleistä käsitystä, kaksikielinen henkilö ei ole kielen A puhujan ja kielen B puhujan summa. Uuden kielen sisäistäminen muuttaa myös äidinkielen käyttöä, joten kaksikielinen ei käytä mitään kieltä samoin kuin yhtä kieltä puhuva.
Mikä sitten on hyvää kaksikielisyydessä? Onko useamman kuin yhden kielen puhumisessa mitään konkreettisia hyötyjä?
Kaksikielisyyteen liittyy todella paljon asioita, joita emme täysin ymmärrä. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisyyteen liittyy paljon hyötyjä, joista kielelliset hyödyt ovat ehkä selvimpiä. Kaksikieliset lapset ymmärtävät intuitiivisesti kieltä paremmin kuin yksikieliset. Tämä pätee myös aikuisiin. Kolmannen tai neljännen kielen oppiminen on kaksikielisille helpompaa. Kaksikieliset lapset myös oppivat yksikielisiä nopeammin, että muiden näkemykset saattavat erota heidän omistaan. Tämä on kehitysvaihe, jonka kaikki käyvät läpi, mutta kaksikielisille se näyttäisi tulevan aikaisemmin. Kaksikieliset aikuiset myös näyttäisivät ymmärtävän muiden näkökulmia nopeammin. Kaksikielisyys voi myös parantaa kognitiivista huomion kohdentamista. Kun ihminen voi hyödyntää useita kieliä, yhden käyttö muiden sijasta on tietoinen valinta. Kieliä on mahdotonta ’laittaa pois päältä’, mutta niiden käyttöä on mahdollista hallita. Tämän vuoksi kaksikieliset kykenevät kontrolloimaan keskittymistään myös muilla elämän osa-alueilla paremmin kuin yksikieliset.
Kaksikielisyyden hyödyt vaikuttavat selkeiltä. Miksi sitten usein tuntuu, että asenteet uusien kielten opettelua kohtaan ovat välinpitämättömiä tai jopa kielteisiä?
Asenteet kieltenopiskeluun Britanniassa eivät ole erityisen myönteisiä. Englannin status kansainvälisenä kielenä mahdollistaa muiden aineiden, kuten matematiikan ja luonnontieteiden priorisoinnin. Skotlannissa hallitus on investoinut melkoisesti kielenopetusten lisäämiseen kouluissa. Nykyään kaikkien oppilaiden tulee opiskella kahta kieltä ala-asteella. Muutos tuli voimaan vasta 2014, eli kuusi vuotta sitten. Paljon vaivaa täytyy nähdä sen eteen, että ihmiset näkisivät tämän hyödyllisenä asiana. Lapset ovat usein kiinnostuneita kielistä, mutta jos vanhemmat kotona eivät ole kannustavia, on vaikeaa luoda positiivista muutosta.
Liittyykö kaksikielisyyteen mitään haittoja?
On mahdollista nähdä tietyt kaksikielisyyteen liittyvät asiat haittoina. Kaksikieliset esimerkiksi hakevat sanoja hitaammin aivoista. On myös epäsuoria asioita, jotka voi nähdä ongelmina. Esimerkiksi terveydenhoidossa, jos henkilöstö tietää vain yksikielisen lapsen tyypillisen kehityskaaren, on riskinä erilaisten vikojen ylidiagnosointi. Kaksikielinen lapsi ei välttämättä seuraa samaa kehityskaavaa samassa tahdissa, mikä saatetaan tulkita kehityshäiriöksi. Riskinä voi olla myös erilaisten vikojen diagnosoimatta jättäminen, jos ihmiset ajattelevat vain, että tietenkään tämä lapsi ei kehity normaalissa rytmissä, koska on kaksikielinen. Ammattilaiset tarvitsevat paljon enemmän tietoa, jotta voivat varmuudella sanoa, milloin jokin asia on ongelma ja milloin ei.
Olet perustanut järjestön nimeltä Bilingualism Matters, mitä järjestö yrittää saavuttaa?
Kun perustin järjestön, minulle oli selvää, kuinka vähän ihmiset tietävät kaksikielisyydestä yhteiskunnassa. Nyt meillä on valtava kansainvälinen verkosto: 26 haaraa kolmessa maanosassa. Yritämme tuoda eri sektoreita yhteen ja jakaa objektiivista tietoa aiheesta. Voimme jakaa ja vertailla hyviä käytäntöjä eri maissa ja koittaa saada aikaan positiivista muutosta.
Maailma muuttuu koko ajan kansainvälisemmäksi. Onko kaksikielisyys tulevaisuudessa tavallisempaa kuin yksikielisyys?
Uskoisin, että useimmat ihmiset maailmassa ovat jo kaksi- tai monikielisiä. Globalisaation ja nykyisten poliittisten näkymien ansiosta todellinen yksikielisyys todennäköisesti muuttuu vielä harvinaisemmaksi jopa englanninkielisissä maissa. Se ei välttämättä ole huono asia! Samanaikaisesti monet vähemmistökielet ovat kuolemassa. On tärkeää kannustaa vanhempia puhumaan äidinkieliään lapsilleen, koska mikään kieli ei selviä, jos väliin jää useita sukupolvia.
Antonella Sorace (University of Edinburgh) mukana Preserving Minority Languages -paneelikeskustelussa Glasgow’ssa 31.1. klo.18. Mukana myös Jim Whannel (The University of Edinburgh, Bòrd na Gàidhlig) ja Riitta Valijärvi (University College London) . Ilmainen sisäänpääsy.
CCA Glasgow, 350 Sauchiehall Street, G2 3JD Glasgow.
Teksti: Eeva Lehtonen Kuva: Antonella Sorace
