Instituutti pilotoi vuonna 2023 yhteistyössä Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen kanssa mentorointiohjelmaa osana Performing HEL -showcasea. Tapahtumaan valitut taiteilijat saivat hakea mentorointiohjelmaan. Valitsimme mukaan kaksi taiteilijaa ja heille mentorit. Henri Kangasta mentoroi Jacksons Lane -teatterin taiteellinen johtaja Adrian Berry ja Maija Nurmiota mentoroi Reece McMahon, Chisenhale Dance Spacen johtaja Reece McMahon. Kysyimme Maijalta muutaman kysymyksen hänen työskentelystään ja mentorointiohjelmasta, johon hän parhaillaan osallistuu.

Miksi päätit hakea mukaan mentorointiohjelmaan?

Tein kandidaatintutkintoni Labanissa kauan sitten. Labanin jälkeen perustimme kolmen kollegan kanssa tanssiryhmän ja saimme kuuden kuukauden pituisen residenssin Chisenhale Dance Spaceen. Pitkän aikavälin suunnitelmani oli syventyä koreografiaan. Niinpä opiskelupaikan saaminen Helsingistä oli odottamatonta ja äkillistä – muutto takaisin kotiin jätti Lontoossa monta asiaa auki. Minusta tuntui, että mentorointiohjelma olisi loistava tilaisuus nähdä, miten taiteellinen kenttä on muotoutunut Isossa-Britanniassa ja mitä riippumattomalla tanssin alalla nyt tapahtuu.

Mikä oli parasta mentorointiohjelmaan osallistumisessa?

Parasta mentorointiohjelmassa ovat olleet säännölliset tapaamiset Reecen kanssa elokuusta 2023 lähtien. Vaihdamme tietoa meitä kumpaakin sillä hetkellä kiinnostavista työhön liittyvistä asioista, sekä kaikista kysymyksistä, joita meillä on toistemme työstä tai työoloista maissamme. Näiden keskustelujen kautta olen saanut todellisen käsityksen siitä, mitä Chisenhalessa ja laajemmin Lontoossa sekä Isossa-Britanniassa tapahtuu. Vierailu Lontoossa yhdeksän vuoden jälkeen oli hienoa. Tapasin joka päivä vanhoja ja/tai uusia kollegoita, ja näin Reecen ja instituutin taideohjelman johtajan Karoliinan kanssa monenlaisia esityksiä, tiloja ja yleisöjä. Luulen, että sain melko hyvän käsityksen siitä, millaista on työskennellä itsenäisenä tanssitaiteilijana nykypäivän Isossa-Britanniassa.

Millaista oli työskennellä mentorin kanssa?

Työskentely mentorin kanssa oli hieno oppimiskokemus; se avasi silmiä, rauhoitti ja ilahdutti. Luulen, että meitä molempia työllistävät samanlaiset ongelmat ja asiat täysin erilaisissa ympäristöissä – tuntui hyvältä saada vertaistukea. Opin paljon kuunnellessani Reeceä, kun hän kertoi, miten hän Chisenhalen toiminnanjohtajana liikkuu riippumattomassa kentässä, ja pidin hänen luomiaan yhteyksiä paikallisiin taiteilijoihin ja minuun erittäin informatiivisina ja kiehtovina. Arvostin myös sitä, että aikani Lontoossa ei ollut liian täyteen ahdettu, vaan että keskustelut ja yhteydet jatkuvat myös matkan jälkeen.

Mitä opit ja missä kehityit mentoroinnin tuloksena?

Luulen oppineeni melko paljon siitä, miten itsenäinen tanssiala toimii Isossa-Britanniassa. Opin, miten Chisenhalen rooli on muuttunut useaan otteeseen sen jälkeen, kun asuin siellä. Ymmärsin myös enemmän Ison-Britannian ja Suomen rahoitusjärjestelmien eroista. Reecen kautta opin erityisesti, miten vaivatonta on ottaa yhteyttä muihin taiteilijoihin ja taiteellisiin johtajiin, mikä on mielestäni niin tärkeää yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.

Mitä sinulla on suunnitelmissa mentorointiohjelman jälkeen?

Aion pitää yhteyttä Reeceen, taiteilijoihin ja muihin Lontoossa ollessani solmimiini yhteyksiin, ja toivottavasti jatkamme oppimista toisiltamme. Aion myös jatkaa selvittämistä, onko aiempi, nykyinen ja tuleva työni käännettävissä toiseen kontekstiin, ja onko sillä elinkaari sekä Isossa-Britanniassa että Suomessa.

Maija Nurmio on helsinkiläinen koreografi ja tanssija, joka on toiminut freelancerina kahden vuosikymmenen ajan. Hän on suorittanut taiteen kandidaatintutkinnon Labanissa Lontoossa ja koreografian maisterin tutkinnon Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Hänen taiteellisen työskentelynsä keskiössä on ruumiillisuus, ruumiin kantamaan tietoon ja ulottuvuuksiin käsiksi pääseminen. Tällä hetkellä Nurmio työskentelee esimerkiksi Kiasmassa huhtikuussa 2024 ensi-iltansa saaneen teoksensa Dark Dances jälkituotannon kanssa.

Haastattelu: Chelim Cherry Gong (käännös: Annika Pellonpää), kuva: Johanna Tirronen