Saamelainen runoilija Inger-Mari Aikio saapuu lokakuussa Lontoossa ensimmäistä kertaa järjestettävälle Nordic Poetry Festivalille. Festivaalilla hän esittää tapahtumaa varten tekemiään runoja.

Mistä saat inspiraation runoihisi?

Inspiraatio tulee kaikesta, mitä näen ja pohdin. Omakohtaiset kokemukset ja kavereiden kokemukset toimivat myös usein inspiraationa. Monesti en voi kuitenkaan jäädä odottamaan inspiraatiota, vaan alan vain työstää runoja. Päätän, mistä aiheesta kirjoitan seuraavan kirjan, jonka jälkeen haen tietoa asiasta ja sitä kautta inspiraatiota runoihin. Nordic Poetry Festivalilla teen yhteistyötä kolmen brittiläisen runoilijan kanssa, joiden kanssa esiinnyn festivaalin aikana. Kirjoitamme runot tilaisuutta varten.

Kirjoitatko runosi ainoastaan saamen kielellä? Mitä saamen kielellä kirjoittaminen merkitsee sinulle?

Yleensä kirjoitan saameksi. Jos on jokin aihe, joka liittyy suomalaisuuteen tai suomalaisiin, kirjoitan sen suomeksi. Saatan kääntää ne kuitenkin myöhemmin saameksi, jos totean runossa olevan ainesta. Nordic Poetry Festivalia varten kirjoitan englanniksi, mikä on todella haastavaa, koska englannin kielen taitoni ei ole niin hyvä, että se sopisi runouteen.

Saame on sydämen kieli ja tunnekieli, joka on minulle läheisin. Totta kai sillä on helpointa kirjoittaa ja koen, että onnistun sillä myös parhaiten.

Onko sinulla tällä hetkellä jokin projekti meneillään?

Tällä hetkellä minulla on työn alla teos, joka käsittelee saamelaisten ja suomalaisten suhdetta toisiinsa. Suhde on nykyään hyvin ongelmallinen. Teoksessa käsittelen lähinnä valtion suhtautumista meihin saamelaisiin. 

Mitä odotat Nordic Poetry Festivalilta?

Olen käynyt aiemmin monilla festivaaleilla, joilla kaikilla on luettu aiemmin kirjoitettuja runoja. Nordic Poetry Festivalille runot on pitänyt kirjoittaa juuri ennen festivaalin alkua yhteistyökumppaneiden kanssa. Kielen takia yhteistyö on ollut todella haastavaa. Koen, että englanninkieliset runoni ovat kuin ekaluokkalaisen kirjoittamia, koska sanavarastoni pohjautuu aivan perussanastoon. Se tuntuu turhauttavalta, koska olen halunnut kirjoittaa sellaisia runoja, joita olen saameksi tottunut kirjoittamaan. Hyvien runojen sijaan joudun nyt tyytymään hieman toisenlaiseen tasoon. Itse luen festivaalilla runot saameksi ja muut lukevat ne englanniksi. On parempi, että natiivipuhuja lausuu runot.

Luulin aluksi, että teen yhteistyötä vain yhden runoilijan kanssa. Jos olisin heti tiennyt, että runoilijoita on kolme, minulle olisi varmaan tullut rimakauhu ja olisin ajatellut, etten pysty tähän. Hyvä kuitenkin, että lähdin mukaan. Joka festivaalilla verkostoidutaan, ja tulee uusia kutsuja sekä yhteistyötahoja, varmasti myös Nordic Poetry Festivalilla.

Millaisia reaktioita odotat yleisöltä?

En ole aiemmin ollut Britanniassa, joten en osaa arvioida, miten yleisö ottaa runoja vastaan. Olen ollut enimmäkseen Latinalaisessa Amerikassa, jossa yleisö elää mukana aivan mielettömästi. Kolumbiassa tunsin itseni aivan rock-tähdeksi. Kun yleisö huutaa, että lisää, lisää, lisää, se on jotain aivan uskomatonta. Sitä ei todellakaan kuule Euroopassa. Innolla olen kuitenkin tulossa, sillä niin erilainen kokemus odottaa minua.

The Nordic Poetry Festival, https://www.europeanpoetryfestival.com/nordic, vapaa pääsy
11.10., Opening of the NPF Exhibition opens at Burley Fisher Books, London
12.10., The Nordic Camarade at Rich Mix, London
14.10., Nordic Norwich Camarade at the National Centre for Writing
15.10., Nordic York Camarade at the JORVIK Viking Centre 
17.10., Nordic Poetry at Writers’ Centre Kingston

Teksti: Kaisa Paavola Kuva: Inger-Mari Aikio