Kuvanveistäjä-mediataiteilija Satu-Minna Suorajärvi käyttää teoksissaan 3D-mallinnusta ja virtuaalitodellisuutta eli luomiaan kolmiulotteisia maailmoja, sekä perinteistä veistämistä. Suorajärvi opettaa 3D-mallinnusta Aalto-yliopistossa ja piti lokakuussa työpajan brightonilaisille nuorille. Suorajärvi kertoo miten Brightonin työpajat sujuivat.

Mitä työpajassa tehtiin?

“Työpajassa opeteltiin käyttämään ohjelmaa, jolla tehdään 3D-maailmoja. Opettelimme myös miten niitä katsotaan VR-laseilla, ja jaetaan kavereille. Tekniikka on helposti sovellettavissa erilaisten kiinnostustenkohteiden mukaan. Toiset olivat luontaisesti tarinankertojia ja he loivat juonellisia tarinoita, kun toiset keskittyivät yhteen maailmaan, josta tuli VR-galleria. Nuoret, jotka tykkäsivät esiintyä ja tanssia, heijastivat seinälle VR-maailman, jota he muokkasivat kuin DJ:t.”

Mikä virtuaalisessa todellisuudessa kiehtoo?

“Siinä yhdistyy mielenkiintoni elokuviin, animaatioihin ja veistämiseen. Kun laittaa VR-lasit päähän, kokemus on parhaimmillaan upottava, kokonaisvaltainen ja koukuttava.”  

Miten nuoret suhtautuivat työpajaan?

“Nuoret omaksuivat uudet tekniikat nopeasti ja rupesivat pian latailemaan pelejä. Yllätyin, kuinka houkuttelevaksi ja helpoksi pelien ostaminen on tehty. Haluan tarjota nuorille vaihtoehdon, jossa he luovat 3D-maailmoja itsenäisesti ja ryhmissä, eivätkä jää vain kaupallisille alustoille. Aluksi oli vaikea saada nuoret pysymään pois pelien ääreltä, mutta viikonloppua kohden nuoret alkoivat ymmärtää, mitä kaikkea 3D-tekniikalla voi tehdä ja keskittyivät oppimiseen.”

Millainen on virtuaalitodellisuus-tekniikan ja taiteen tulevaisuus?

“En usko että uusien tekniikoiden myötä perinteinen käsityöläisyys katoaa tai kysyntä taiteilijoiden ammattitaidolle vähenee, sillä kyse on siitä, miten vanhat tekniikat yhdistetään uusiin. Myös virtuaalitodelluutta työstäessä tarvitaan perinteistä elokuva-alan osaamista, jotta osaa rakentaa maailmoista jännittäviä, mielenkiintoisia ja koukuttavia elämyksiä. Projisoinnista ja 3D-tulostamisesta on tulossa suuri juttu. Museoille ja gallerioille tekniset vaatimukset eivät ole hirveän isot, mutta on tärkeää, että organisaatioissa tutustutaan uusiin tekniikoihin. On hienoa että Helsinkiin syksyllä avatussa Amos Rexissä on esillä immersiivinen ja upea mediataideteos.”

Miksi tällaisten työpajojen pitäminen on tärkeää?

“Minusta kuvataiteilijan tehtävä on sekä esittää omia teoksia, että jakaa osaamistaan. Välitän omalla tavallani eteenpäin pitkää visuaalista perinnettä. Olen käynyt klassiseen mallin muovailuun ja piirtämiseen perustuvan kuvanveistäjän koulutuksen, joten osaan neuvoa, miten tehdään ihmishahmoja. Samalla nuoret oppivat katsomaan mediataideteoksia. En itsekään lähde koskaan työpajoista tyhjin käsin, vaan nuoret opettavat vastavuoroisesti minua.”

Suomen Lontoon-instituutti tuki työpajan järjestämistä.

Teksti: Anna Suoninen