Tutkija Pia Koirikivi toimii kansainvälisessä tutkimusryhmässä osana “Growing up radical?” -projektia, jossa tutkitaan koulujen ja kasvatuksen merkitystä nuorten maailmankatsomusten rakentumisessa. Tutkimushanke järjestää Oxfordissa 25. lokakuuta symposiumin, jonka teemana on identiteetti, kasvatuksen merkitys sen muodostumisessa ja nationalismi. Tässä haastattelussa Koirikivi kertoo projektin taustoista ja alustavista tuloksista.

Mistä idea tutkimusprojektiin syntyi?

”Tämä Suomen Akatemian rahoittaman hankkeemme tausta ja kysymyksenasettelu perustuu meidän tutkimustiimiläisten aiemmalle tutkimukselle. Huomasimme, että kasvatuksen roolista ja tehtävästä väkivaltaisen ekstremismin, vihapuheen ja muiden tämänkaltaisten ilmiöiden ennaltaehkäisemisessä käytiin paljon keskustelua. Kasvatustieteen näkökulma puuttui kuitenkin keskeisimmästä kirjallisuudesta, vaikka nimenomaan koulujen roolia nostettiin esiin usein. Koulukontekstin lisäksi keskusteluissa ei useinkaan ole mukana nuorten näkökulmia, joten halusimme nostaa niitä esille.” 

Mitä alustavia tuloksia olette saaneet?

”Olemme keränneet aineistoa lukiolaisilta ja ammattikoululaisilta eri puolilta Suomea heidän arvoihinsa ja asenteisiinsa liittyen – yli kolme tuhatta nuorta on jo vastannut kyselyymme. Kysyimme myös heidän näkemyksiään siitä, miten koulu voi ehkäistä väkivaltaisten asenteiden muodostumista. Aineistokeruu ja analysointi kuitenkin jatkuu vielä.

Tähän mennessä on käynyt ilmi, että nuorten mielestä on tärkeää, että koulu olisi paikka, jossa avoimesti keskustellaan erilaisista arvoista ja asenteista. He ajattelevat, että koulun tulisi olla aidosti turvallinen kasvuympäristö, jossa he tuntevat, että aikuiset välittävät heistä ja ohjaavat heidät tarvittaessa tuen piiriin.” 

Miten koulutus vaikuttaa nuorten arvojen ja maailmankäsityksen muodostamiseen? 

”Koulun merkitys on hankala eristää muista elämän osa-alueista kokonaan, mutta nuoret käyttävät huomattavan suuren osan ajastaan juuri koulussa sekä kouluun usein kytkeytyvissä vertaisryhmissä. Lapsen ja nuoren kasvaessa juuri koulun ja vertaisryhmän merkitys arvojen rakentumisessa lisääntyy. Tavallaan voidaan ajatella, että koulu on paikka, jossa vaihtoehtoisia tapoja ajatella tuodaan esille monipuolisesti ja asiapohjalta. Opetussuunnitelman arvopohja asettaa tietysti tietyt lähtökohdat keskusteluille, mutta on tarkoitus, että keskustelut ovat oikeasti avoimia. Ne saavat olla myös kriittisiä ja kyseenalaistavia, kunhan kyseenalaistaminen kohdistuu asioihin eikä henkilöihin ja kunnioittava ja turvallinen ilmapiiri säilyy.”

Käsitelläänkö asiaa eri tavalla Suomessa ja Britanniassa?

”Britanniassa on varmasti myös samankaltaista kuin Suomessa, mutta siellä on näiden suhteen teemaan liittyvien ilmiöiden ympärillä enemmän jännitteitä kuin Suomessa. Britanniassa on käytössä Prevent policy, joka pohjautuu terrorismin ja ääriajattelun ennaltaehkäisyyn ja jota sovelletaan myös oppilaitoksissa. Sen pohjalta opettajia on ohjeistettu tarkkailemaan oppilaiden esille tuomia näkemyksiä ja raportoimaan niistä eteenpäin, jos he huomaavat arvoja tai asenteita, joita ei linjauksen viitekehyksessä pidetä hyväksyttävinä. Prevent pohjautuu tunnistamisajatukseen, kun taas Suomessa ennaltaehkäisy pohjaa laaja-alaiseen osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen.”

Miten näitä asioita voidaan käsitellä opettajankoulutuksessa? 

”On tärkeää, että opettajankoulutuksessa tuodaan esille mekanismeja ja valta-asetelmia, joita kasvatus ylläpitää tai, joita kasvatuksen rakenteissa saattaa olla piilevinä. Näin opettaja tulee tietoiseksi siitä, minkälaiset asiat luovat tasa-arvoa ja eriarvoisuutta. Asiat, jotka aiheuttavat eriarvoisuutta, jäävät kytemään ja pahenevat ja haittaavat yhteiskunnan koheesiota. Tähän vaikuttavat esimerkiksi käsityksemme “normaalista” ja “poikkeavasta”. Kasvattajat voivat sanoillaan ja toimintatavoillaan tahattomastikin luoda käsityksiä, että on tietty oikeanlainen tapa olla me ja jos siihen ei sovi, on ulkopuolinen.”

Mitä odotat Oxfordin seminaarista?

”Odotamme varmasti koko tiimi mielenkiinnolla asiantuntijaluentoja ja niistä seuraavia keskusteluja. Puheenvuorot lähestyvät aihetta eri tieteenalojen näkökulmista aina filosofiasta kehityspsykologiaan, mutta niissä on yhteinen kokoava teema identiteeteistä ja kasvatuksen merkityksestä identiteetin rakentamisessa. Lisäksi tieteenalojen erilaiset lähestymistavat tutkittavaan aiheeseen tuovat paljon perspektiiviä omaan ajatteluun. Tietysti myös erilaisten näkökulmien tarkastelu Suomen ja Britannian kontekstien välillä on yksi symposiumin kärkiteemoja.”

Identities and Resilience in Times of Enhanced Nationalisms -seminaari, pe 25.10. klo 11:30–19, 15 Norham Gardens, Oxford OX2 6PY, Oxford, huone G/H. Seminaarin jälkeen vastaanotto Harris Manchester Collegessa. Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tiedustelut: liam.gearon@education.ox.ac.uk

“Growing up radial?” -projektia johtaa Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuoruudentutkimuksen professori Arniika Kuusisto. Hankkeessa työskentelevät päätoimisesti tutkijatohtorit Saija Benjamin ja Pia Koirikivi Helsingin yliopistosta. Lisäksi hanketiimissä on mukana apulaisprofessori Liam Gearon Oxfordin yliopistosta.

Teksti: Jenni Ahtiainen Kuva: Pia Koirikivi